Teksti: Satu Savolainen Tässä kirjoituksessa käsitellään verotarkastusprosessia ja se on osa kahden kirjoituksen sarjaa. Toisessa osassa käsitellään verotarkastuksilla havaittuja yleisiä virheitä.
Verovalvonta
Verohallinto valvoo verojen maksua. Verojen maksuvalvonta voidaan jakaa perusvalvontaan ja erityisvalvontaan. Perusvalvontaa on eri lähteistä saatavien tietojen verotukseen vaikuttavien tietojen yhdistely ja vertailu. Verohallinnon asiakkaisiin päin perusvalvonta voi näkyä esimerkiksi Verohallinnosta tulevana selvityspyyntökirjeenä, jossa kysytään lisätietoja selvityksen alla olevaan asiaan.
On myös mahdollista, että Verohallinnosta tehdään yritykseen valvontakäynti. Valvontakäyntien määrää on viime vuosina lisätty. Valvontakäyntejä suorittavat yleensä verotarkastajat, mutta mukana voi olla myös verolajikohtainen asiantuntija tai verosihteeri. Valvontakäynnillä Verohallinto voi selvittää keskustellen verotuksellista asemaa, liiketoiminnan laajuutta tai luonnetta sekä kirjanpidon tasoa ja tilaa. Valvontakäynnillä voidaan myös antaa ohjausta ja neuvontaa. Valvontakäynnistä verotarkastaja kirjoittaa asiakkaalle valvontakäyntikertomuksen.
Perusteellisin ja järein verovalvonnan muoto on, eritysvalvonnaksikin kutsuttava, verotarkastus. Verotarkastuksella Verohallinto haluaa selvittää, onko Verohallinnon asiakas noudattanut verolainsäädäntöä niiden asioiden osalta, jotka ovat tarkastuksen kohteena. Nykyään verotarkastus rajataan usein koskemaan tiettyjä verolajeja tai jopa yhtä tarkastettavaa asiaa. Vain harvoin tehdään kolmen verolajin monta verovuotta kattavia tarkastuksia. Tarkastusta voidaan laajentaa tarkastuksen kuluessa tarpeen mukaan.
Verotarkastus - keitä tarkastetaan ja miksi?
Kehen verotarkastus voidaan kohdistaa? Verotarkastus voi selvittää koti- kuin ulkomaisenkin luonnollisen ja juridisen henkilön verovelvollisuusasemaa ja verolainsäädännön noudattamista, siten verotarkastus voi kohdistua kehen tahansa.
Käytännössä Verohallinnossa valitaan verotarkastuskohteet vuosittain laadittavan ohjaus- ja valvontasuunnitelman perusteella. Verotarkastukset kohdistetaan toimialoittain tai riskiperusteisesti. Toimialakohtaisia tarkastusprojekteja ovat esimerkiksi ravintola-, rakennus- ja sosiaalialaan sekä parturi- ja kampaamoalaan keskittyneet tarkastusprojektit. Mediassakin uutisoitu ulkomaiset transaktiot-projekti on vahvistettu vakituiseksi valvonnaksi ja se selvittää kansainvälistä veronkiertoa analysoimalla muun muassa Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen kulkevaa rahaliikennettä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena kyseisissä tarkastuksissa ovat veroparatiisit. Tarkastuksia kohdennetaan myös satunnaisotannalla, jolloin Verohallinnon tarkoitus on havainnoida verovalvonnan tehokkuutta ja uusia ilmiöitä sekä mitata verovajetta.
Verotarkastuksen syynä voi myös olla tarkastusimpulssi. Verohallinto saa tarkastusaloitteita Vero.fi-sivujen vihjetieto-lomakkeen kautta ja lisäksi Verohallinon sisällä on mahdollista tehdä sisäisäinen tarkastusaloite. Myös muut viranomaiset voivat tehdä verotarkastusimpulsseja. Verohallinnossa analysoidaan kaikki tulevat verotarkastusimpulssit ja vain osa niistä päätyy verotarkastuskohteiksi.
Harmaan talouden tarkastukset suorittavat niihin erikoistuneet verotarkastajat. Harmaan talouden kohteeksi luokitellaan kaikki verotarkastukset, jotka saatetaan rikosilmoitusharkintaan.
Verotarkastusprosessi
Yritys saa yleensä tietää verotarkastuksesta, kun verotarkastaja ottaa yritykseen yhteyttä verotarkastuksesta ja sen ajankohdasta sekä ilmoittaa ajanjakson, jota tarkastus koskee. Ennen yhteydenottoa tarkastaja on valmistellut verotarkastusta Verohallinnon käytössä olevien tietojen avulla. Tarkastaja hyödyntää tarkastustyössään kaikkia käytössään olevia tietoja, näitä ovat esimerkiksi perusverovalvonnassa kerätyt tiedot, työntekijä- ja urakkatietoilmoitukset, vertailutietotarkastuksilla ja muilla verotarkastuksilla saadut tiedot. Verotarkastuksessa on mahdollista myös tehdä pankki- ja osto- ja myyntiedusteluja. Verotarkastaja voi pyytää muilta viranomaisilta tietoja, esimerkiksi Aluehallintovirastolta voidaan pyytää alkoholien anniskelulupatietoja ja selvitystä ravintolan toiminnasta.
Verotarkastuksen aloitus - alkukeskustelu
Verotarkastus aloitetaan yleensä alkukeskustelulla. Verotarkastukseen osallistuu aina vähintään kaksi verotarkastajaa. Alkukeskustelu on vapaamuotoinen keskustelu, jonka tarkoituksena tutustua lähemmin yrityksen toimintaan. Yrityksen edustajat voivat esitellä yrityksen toimintaa varsin vapaasti. Alkukeskusteluun on hyvä varata aikaa pari tuntia. Tarkastajia kiinnostaa esimerkiksi, miten yrityksen liiketoiminta on järjestetty, onko siinä tapahtunut viime aikoina muutoksia, kuka on laatinut kirjanpidon, kuka tai mikä taho vastaa palkkahallinnosta ja onko yrittäjävetoisissa yrityksissä ollut liiketoimia yrittäjän tai muun lähipiirin kanssa. Alkukeskusteluja on viime vuosina pidetty lisääntyvissä määrin etäyhteydellä.
Aineiston tarkastus
Verotarkastajat pyytävät katseluoikeudet yhtiön sähköiseen taloushallinto-ohjelmistoon, jossa tarkastajat voivat tehdä aineistotarkastusta häiritsemättä yritystä. Mikäli aineisto on täysin sähköisenä, ei verotarkastajien välttämättä tarvitse viipyä yrityksen tiloissa alkukeskustelua pidempää. Mikäli verotarkastajat jäävät tekemään varsinaista aineiston tarkastusta yrityksen tiloihin on heille hyvä varata oma tila, jossa he voivat muita häiritsemättä tehdä tarkastusta. Verotarkastuksen tarkoituksena on varmentua siitä, että yrityksen liiketoiminta ja kirjanpito vastaavat toisiaan ja että yritys on ilmoittanut ja maksanut verot lakien mukaisesti. Tarkastettavaa aineistoa ovat esimerkiksi päivä- ja pääkirja, tilinpäätös- ja tositeaineisto, palkkakirjanpito, hallintoelinten pöytäkirjat, tilintarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raportit sekä erilaiset sopimukset, jotka liittyvät liiketoimintaan. Mitä selkeämpi yrityksen kirjanpito ja tositemerkinnät ovat, sitä sujuvampaa on myös kirjanpidontarkastaminen. Tarkastajat voivat tarkastuksen kuluessa pyytää lisätietoja niin suullisesti kuin kirjallisesti. Tarkastajien tiedonsaantioikeudet ovat laajat.
Loppukeskustelu
Aineistotarkastuksen jälkeen verotarkastajat pitävät yleensä verotarkastusasiakkaan kanssa loppukeskustelun, jossa tarkastajat käyvät läpi tekemänsä havainnot, mahdolliset toimenpiteet ja ne asiat, jotka vielä vaativat yrityksen antamaa selvitystä. Loppukeskustelun jälkeen asiakkaalla pitäisi olla selvillä minkälaisia asioita verotarkastuskertomuksessa tullaan käsittelemään.
Verotarkastuskertomus
Verotarkastaja kokoaa verotarkastuskertomukseen muun muassa tarkastuksen kulun, tarkastetun aineiston, tarkastushavainnot ja niistä aiheutuvat verotustoimenpiteet sekä muut toimenpiteet, esimerkiksi ohjaukset. Verotarkastajat laativat tarkastuskertomuksen kaikista verotarkastuksista, vaikka havainnot eivät johtaisi toimenpiteisiin. Verotarkastuksella tehtävä verotuksenoikaisu voi olla yrityksen hyväksi tai vahingoksi. Mikäli verotarkastuskertomuksessa on määrätty maksuun veroja, on asiakkaalla mahdollisuus antaa vastine tarkastuskertomukseen. Verotarkastajat muokkaavat verotarkastuskertomusta, jos asiakas tuo vastineessa esiin sellaisia seikkoja, joilla on perusteltua aihetta muuttaa kertomuksessa jo esitettyä veronmääräämistä. Vastineessa esiintuotavien seikkojen on siis oltava sellaisia, joilla on merkitystä veronmääräämiseen, eivätkä perustelemattomat, jo tiedossa olevat seikat muuta tarkastuskertomuksen veronmääräämistä. Viimeinen vaihe verotarkastuksessa on verotarkastuskertomus. Jos tarkastusasiakas on antanut vastineen ensimmäiseen verotarkastuskertomukseen, on verotarkastaja kommentoinut annetun vastineen tähän uuteen verotarkastuskertomukseen sekä mahdollisesti muuttanut kertomusta tai veronmääräämistä. Verotarkastuskertomus sisältää verotuspäätöksen. Verotarkastuksessa maksuunmäärätty vero on maksettava, vaikka yritys valittaisi verotarkastuksen perusteella tehdystä verotuspäätöksestä. Verotarkastuksen perusteella tehtyyn verotuspäätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta.
Hill Auditilta tukea verotarkastusprosessin kaikkiin vaiheisiin
Jos verotarkastaja ottaa yritykseesi yhteyttä ja ilmoittaa suoritettavasta verotarkastuksesta, voit ottaa yhteyttä meihin jo heti prosessin alettua. Voimme esimerkiksi käydä lävitse tarkastusajan merkittävät liiketapahtumat ja miettiä etukäteen niistä mahdollisesti annettavia selvityksiä. Tarkastukseen valmistautuminen etukäteen on kustannustehokasta. Asiantuntija-avullamme säästää aikaa välttämällä pitkät kirjevaihdot verotarkastajien kanssa. Voimme toimia yhteyshenkilönä tarkastajien suuntaan ja osallistua tarkastuksen alku- ja loppukeskusteluihin. Lisäksi voimme avustaa vastaamaan verotarkastajien tekemiin selvityspyyntöihin tai avustaa niiden laadinnassa. On tärkeää osata antaa tarkastajille oikeanlaisia ja selkeitä selvityksiä. Erityisesti kirjallisten selvitysten laatimiseen on hyvä käyttää asiantuntija-apuamme. Osaamme kiinnittää huomion oikeisiin asioihin ja näemme, millaisia lisäselvityksiä yrityksen on hyvä toimittaa oman näkemyksensä tueksi. Kokemuksemme mukaan verotarkastuskertomukseen annettavaan vastineeseen kannattaa panostaa ja siinä esiintuotavat asiat on perusteltava asianmukaisesti sovellettavine säännöksineen. Valitusprosessi verotarkastuksella maksuunmäärätyille veroille on usein pitkä ja vie paljon aikaa ja resursseja, siksi on järkevää panostaa verotarkastukseen sen käynnissä ollessa eikä vasta prosessin päätyttyä.
Jos sinulle heräsi kysymyksiä verotarkastukseen liittyen, voit olla yhteydessä meihin. Soita, meilaa tai lähetä tarjouspyyntö! Tiimimme auttaa mielellään myös muissa verotukseen liittyvissä kysymyksissä.