Monen suomalaisen yrityksen täytyy tulevaisuudessa raportoida vastuullisuuteen liittyvistä teemoista ensimmäistä kertaa taloudellisen raportoinnin ohella. EU-sääntelyn myötä vuodesta 2024 alkaen yritysten tulee raportoida vastuullisuudestaan kestävyysraportoinnin direktiivin CSRD:n mukaisesti. Yritysten vastuullisuudella ja raportoiduilla tiedoilla tulee olemaan jatkossa yhä suurempi merkitys laajasti liiketoiminnan, sijoittajien päätösten, rahoituksen saatavuuden, asiakashankinnan ja työvoiman houkuttelemisen kannalta.
Mistä kestävyysraportointi koostuu?
Vastuullisuudesta ja kestävyysraportoinnista kuulee usein puhuttavan samaa tarkoittavilla lyhenteillä kuten ESG tai CSR (Corporate Social Responsibility). ESG tulee sanoista Environmental, Social ja Governance.
Yhtiön raportoidessa vastuullisuudestaan se kertoo tällöin laadullisesti ja määrällisesti ainakin yrityksen:
ympäristövaikutuksista (esim. kasvihuonekaasupäästöstä, energian- tai veden kulutuksesta),
sosiaalisesta vastuusta (esim. ihmisoikeuksista, työntekijöiden tyytyväisyydestä tai turvallisuudesta) ja
hyvästä hallintotavasta (esim. lahjonnasta, verotuksesta, johdon palkitsemisesta tai liiketoiminnan eettisyydestä).
Raportointi ESG-teemoista – nyt
Tällä hetkellä velvollisuus raportoida vastuullisuudesta toimintakertomuksessa koskee kirjapitolain perusteella yleisen edun kannalta merkittäviä suuria yhteisöjä, joiden työntekijämäärä on keskimäärin yli 500 henkilöä. Yrityksen selvityksessä on oltava tietoja siitä, miten kirjanpitovelvollinen huolehtii ympäristöasioista, sosiaalisista ja henkilöstöasioista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption- ja lahjonnan torjunnasta. Tiedot on annettava siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi.
Toimintakertomuksessa esitettävän tiedon lisäksi osa yrityksistä on raportoinut vastuullisuudesta erillisillä vapaaehtoisilla vastuullisuusraporteilla.
Usein yritysten vastuullisuusraportointi on laadittu käyttämällä jotain raportoinnin viitekehystä. Yksi tunnettu ja eniten käytetty raportoinnin viitekehys ovat GRI-standardit. Muita vapaaehtoisia viitekehyksiä ja standardeja ovat muun muassa SASB, TCFD ja GHG Protocol.
Vapaaehtoisuuteen perustuen yhtiöt ovat pääosin voineet itse päättää vastuullisuuden raportoinnistaan sekä viitekehysten käytöstä ja raportoinnin laajuudessa, mikä on osaltaan vaikeuttanut yritysten vastuullisuuden ja vastuullisuusraporttien vertailua.
Kestävyysraportointi tulevaisuudessa
EU-sääntelyn myötä kestävyysraportointi tulee tulevaisuudessa porrastetusti koskemaan yhä useampaa yhteisöä. Yhtiöiden, joiden tulee jo tällä hetkellä raportoida vastuullisuusteemoista voimassa olevan NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaan, täytyy noudattaa CSRD:ä (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja raportoida sen mukaan vuonna 2024 alkavista tilikausista lähtien. Yhtiöt raportoivat uuden direktiivin mukaan ensimmäisen kerran vuonna 2025.
Seuraavassa ryhmässä on myös uusia raportoijia, joilta sääntely ei ole aiemmin vaatinut vastuullisuustietojen raportoimista. Näiden yhtiöiden tulee raportoida vastuullisuudesta tilikaudesta 2025 alkaen eli ensimmäinen raportointivuosi on 2026. Tämä tulee koskemaan yrityksiä, joiden osalta täyttyy kaksi seuraavista raja-arvoista:
henkilöstön lukumäärä keskimäärin 250,
taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa ja
liikevaihto 40 miljoonaa euroa.
Direktiivi asettaa tulevina vuosina vaatimuksia myös pienille- ja keskisuurille listatuille yhtiöille sekä tietyin vaatimuksin myös EU:n ulkopuolisille yhtiöille. Lisäksi kestävyysraportoinnin direktiivi tuo vaatimuksen raportoida EFRAG:n kehittämien EU:n kestävän kehityksen raportointistandardien (ESRS) mukaisesti, mitkä tullaan hyväksymään Euroopan komissiossa kesäkuussa 2023.
Monen yhtiön täytyy tulevina vuosia muun muassa pohtia omaan liiketoimintaan liittyviä olennaisia vastuullisuusteemoja sekä rakentaa prosessit tietojen keräämiseen ja niistä raportoimiseen sidosryhmille.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että monen yhtiön täytyy tulevina vuosia muun muassa pohtia omaan liiketoimintaan liittyviä olennaisia vastuullisuusteemoja sekä rakentaa prosessit tietojen keräämiseen ja niistä raportoimiseen sidosryhmille.
Raportoinnin vaatimuksen ohella direktiivi tuo mukanaan vastuullisuustietojen riippumattoman varmennuksen pakollisena nykyisen vapaaehtoisen varmennuksen sijaan.
Koskeeko kestävyysraportointi yritystänne?
Haluamme olla mukana avustamassa yritystänne uuden säätelyn tuomassa muutoksessa. Kun haluat keskustella kestävyysraportoinnista ja siihen liittyvistä kysymyksistä, voit olla rohkeasti yhteydessä meihin. Soita, meilaa tai jätä tarjouspyyntö!
Teksti: Anna-Kreetta Pentti