Teksti: Satu Savolainen
Tämä kirjoitus on toinen kahdesta kirjoituksesta. Ensimmäinen osa keskittyi verotarkastusprosessiin. Tässä toisessa osassa käsitellään joitakin yleisiä verotarkastuksilla havaittuja virheitä ja tulemme paneutumaan esimerkiksi peiteltyyn osinkoon. Tällä kertaa emme käsittele harmaaseen talouteen liittyviä virheitä kuten kirjanpidosta puuttuvaa tuloa, vääränsisältöisiä kuitteja tai pimeää palkanmaksua.
Verotarkastuksilla havaittuja yleisiä virheitä
Verohallinnossa verotarkastuksilla tehtyjä havaintoja kutsutaan virheiksi, jotka Verohallinto luokittelee verolajeittain. Huomioitavaa on, että usein verotarkastuksella havaittu välittömän verotuksen virhe vaikuttaa myös välillisen verotukseen virheen. Esimerkkinä tuloverotuksessa tuloon lisättävä puuttuva myynti tarkoittaa myös arvonlisäverotuksessa puuttuvaa myynnin veroa kuten myös useat vähennyskelvottomat kulut ovat vähennyskelvottomia niin tuloverotuksessa kuten arvonlisäverotuksessakin.
Siirtohinnoittelu eli hinnoittelu konserninyhtiöiden välisissä kaupoissa
Verohallinnon tarkastustilastoista käy ilmi, että euromäärisesti suuret tulokset on saatu siirtohinnoittelutarkastuksista ja siirtohinnoitelukysymykset korostuvat Konserniverokeskuksen tekemissä tarkastuksissa. Verotarkastusten perusteella on oikaistu verotusta markkinaehtoisuuden puuttuessa siirtohinnoittelussa. Mediassakin näkyvästi esillä olleet siirtohinnoitteluverotarkastukset ovat koskeneet kansainvälisiä konserniyhtiötä, mutta markkinaehtoinen hinnoittelu on tärkeä huomioida myös pienemmissä yhtiöissä. Pienempäänkin konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa on käytettävä hinnoittelussa markkinaehtoisuutta, eli hinnoittelun ja ehtojen tulee olla samankaltaiset kuin mitä toisistaan riippumattomien osapuolten välillä sovittaisiin.
Väärin kirjatut vähennyskelvottomat menot saattavat johtaa veronoikaisuun
Verotarkastuksilla veronmääräämiseen johtavat usein erilaiset kirjanpitoon kirjatut ja verotuksessa vähennetyt vähennyskelvottomat menot, esimerkiksi konserniyhtiössä on vähennetty toiselle konserniyhtiölle kuuluva kulu. Verotuksessa konserniyhtiöt käsitellään erillisinä toimijoina, eikä muiden yhtiöiden kuluja saa vähentää verotettavasta tulosta.
Yhtiön verotuksessa vähennyskelvottomia ovat osakkaan yksityiskuluiksi katsottavat menot ja yhtiön verotusta voidaan oikaista verotarkastuksessa, jos yhtiön verotettavasta tulosta on vähennetty osakkaan yksityiskuluja. Rangaistusluontoiset maksut, kuten sakot ja viivästysseuraamukset ovat myös vähennyskelvottomia ja näiden erien löytyminen yrityksen verotuksessa vähennettyjen menojen joukosta voi myös johtaa veronoikaisuun verotarkastuksessa.
Puutteelliset tositemerkinnät nousevat usein esiin verotarkastuksissa
Yleinen verotarkastuksessa esiin nouseva asia on tositemerkinnät. Kirjanpidon tositemerkintöihin kannattaa kiinnittää huomiota jo kirjanpitoa laadittaessa, eikä vasta kun verotarkastaja tarkastuksessa tositemerkintöjen perään kyselee. Esimerkiksi kirjanpidon kulutositteesta on hyvä käydä ilmi, miten kyseinen tosite liittyy yhtiön toimintaan. Erityisen tarkkana kannattaa olla niiden tositemerkintöjen kanssa, jotka liittyvät yrittäjän edustus- ja matkakuluihin. Kyseisiin tositteisiin on hyvä lisätä tieto siitä, miksi kulu on yritystoiminnan kulua.
Peitelty osinko
Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun takia tai vastikkeetta. Peitellyn osingonjaon säännöstön soveltaminen ei edellytä peitellyn osingon jakajalta eikä saajalta tahallisuutta tai veron välttämistarkoitusta. Peitelty osinko lisätään yhtiön tuloon ja sen saajalle se on 70 %:sti ansiotuloa. Edellä mainitut osakkaan yksityiskuluiksi katsottavat kulut on mainittu yhdeksi yleisimmiksi peitellyn osingonjaon määräämisen perusteeksi. Mikäli verotarkastuksessa havaitaan yhtiön vähennetyissä kuluissa yksityisluontoisia kuluja, oikaistaan vähennettyjen kulujen määrällä yhtiön elinkeinotoiminnan tuloa ja vähennettyä arvonlisäveroja. Yksityiskulujen määrä verotetaan osakkaalla peiteltynä osinkona. Verotarkastuksissa on määrätty maksuun peiteltyä osinkoa esimerkiksi yhtiön omaisuuden ollessa osakkaan käytössä vastikkeetta tai alihintaan, tästä esimerkkinä osakkaan vapaassa käytössä yhtiön omistama vapaa-ajan asunto tai vene. Jos osakas esimerkiksi käyttää yhtiön omistamaa loma-asuntoa hänen tulisi maksaa yhtiölle käypää vuokraa käytöstään tai sitten osakkaalla tulisi olla mökistä luontoisetu. Lisäksi jälkikäteen tapahtuvaa seurantaa varten yhtiön on hyvä pitää esimerkiksi mökin käytöstä kirjaa, jotta on mahdollista tarpeen vaatiessa näyttää luotettavasti kuka ja milloin on yhtiön omistaa mökkiä käyttänyt. Näyttövelvollisuus asiassa on yhtiöllä. Jos yhtiön vaihto-omaisuus on osakkaan käytössä vastikkeetta, voidaan myös vaihto-omaisuushyödyke katsoa verotarkastuksessa peitellyksi osingoksi. Osakeyhtiö voi ottaa lainaa osakkaalta vastaavilla ehdoilla kuin rahoituslaitoksilta ja maksaa korkoa lainasta. Tässäkin tapauksessa, kun tehdään taloudellisia toimia yhtiön ja osakkaan välillä on syytä kiinnittää huomioita maksettavan koron määrään. Verohallinnon mukaan käypä koron määrä on sama, jonka yhtiö maksaisi lainaista rahoituslaitokselle. Mikäli korkoa maksettaisiin yli käyvän koron määrän, on mahdollista, että verotarkastus määräisi käyvän koron ylittävän osuuden käsiteltäväksi peiteltynä osinkona. Peiteltynä osingonjakona on myös käsitelty tilanteita, kun osakas on maksanut ali- tai ylihintaa yhtiöltä hankitusta hyödykkeestä. Omistajayrittäjän on syytä olla erityisen tarkkana, jos hän tai hänen lähipiirinsä tekee taloudellisia toimia yhtiön kanssa. Myynti- ja ostotilanteissa käyvän hinnan määrittelyyn kannattaa panostaa, jotta vältytään veroseuraamuksilta. On osakkaan edun mukaista hankkia luovutuskohteen käyvästä arvosta kirjallinen näyttö, sillä myöhemmin se voi olla hankalaa.
Arvonlisäverotuksen yleisimpiä virheitä
Arvonlisäverotuksessa yleinen virhetyyppi on yhtiölle kuulumattomat kustannukset. Kuten edellä mainittiin, elinkeinotoiminnassa vähennyskelvoton kustannus on sitä myös arvonlisäverotuksessa. Arvonlisäverotuksen verotarkastuksissa on usein oikaistu liiketoimintakauppatilanteissa vähennettyjä arvonlisäveroja, sillä ostajalla ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta liikkeen tai sen osan hankinnasta. Verotarkastusten perusteella on oikaistu arvonlisäveroja verollisen ja verottoman toiminnan rajapintaan liittyvissä tilanteissa. Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitoalalla, sosiaalihuoltoalalla ja rahoituspalveluissa. Varsinkin kyseisten alojen liiketoiminnan kehittyessä ja muuttuessa on syytä olla hereillä, muuttuuko mahdollisesti esimerkiksi verottomana siihen asti käsitelty palvelu arvonlisäverolliseksi palvelun suorittajan tai sisällön muuttuessa tai vaihtuessa. Yleinen arvonlisäveronvirhe on myös oman käytön verotuksen virhe. Tavaran tai palvelun omaan käyttöön tai muutoin vähennyskelvottomaan käyttöön. Oman käytön verotuksen virhe voi syntyä, jos hankinnan yhteydessä arvonlisävero vähennetään, mutta omaan tai muuhun käyttöön veroa ei suoriteta. Huomioitavaa on myös se, että arvonlisäverolliseen liiketoimintaan kuuluneen käyttöomaisuuden myynti on arvonlisäverollista, jos hankinta on ollut vähennyskelpoinen. Asiassa ei ole merkitystä sillä onko hankinta alun perin sisältänyt vähennettyä arvonlisäveroa vai ei.
Tässä oli lyhyt raapaisu verotarkastuksen perusteella mahdollisesti oikaistavista virheistä. Mikäli sinua askarruttaa jokin tekstissä tai yleisesti verotarkastukseen liittyvä asia, voit ottaa meihin yhteyttä. Me Hill Auditilla autamme mielellämme!