Koronaepidemian myötä ravitsemusliikkeet ovat voineet saada tukia poikkeusolojen aikaisesta toiminnan rajoittamisesta. Ravitsemisyritysten onkin hyvä huomioida, että Valtionkonttorilta saadut kustannustuet vaikuttavat myös tilinpäätökseen. Vuoden lähestyessä loppuaan, myös monen ravitsemisyritysten tilikausi päättyy 31.12.2020. Tukien käsittelystä tilinpäätöksessä onkin hyvä huomioida muutama oleellinen seikka.
Taustaa ravitsemusliikkeiden saamista koronatuista
Valtioneuvosto on 4.6.2020 antanut asetuksen, jolla laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä (403/2020; jäljempänä ”hyvityslaki”) on tullut voimaan. Tämän lain perusteella ravitsemisyritykset ovat kesäkuusta alkaen voineet saada tukea työllistämiseen sekä hyvitystä toiminnan rajoittamisesta. Uudelleen työllistämisen tukea on maksettu työntekijöiden lukumäärän mukaan ja hyvitystä toiminnan rajoittamisesta sen perusteella, että ravitsemusliikkeet ovat joutuneet pitämään asiakastilansa suljettuina rajoituskaudella, eli 4.4.-31.5.2020 välisenä aikana.
Saatu hyvitys toiminnan rajoittamisesta on perustunut ravitsemisyrityksen liikevaihdon laskuun huhtikuussa 2020, kun liikevaihtoa on verrattu huhti-toukokuun 2019 tai tammi-helmikuun 2020 keskimääräiseen myyntiin. Hyvitystä toiminnan rajoittamisesta on voinut saada enintään 15 prosenttia myynnin laskusta hyvityksen ollen kuitenkin enintään 500.000 euroa. Hyvitys on lähtökohtaisesti saatu automaattimaksatuksena verohallinnolle annettujen tietojen perusteella.
Uudelleen työllistämisen tuen määrä on 1.000 euro työntekijää kohden. Tukea on voinut saada enintään siitä määrästä työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet yrityksessä kokoaikaisesti helmikuussa 2020. Uudelleen työllistämisen tukea on maksettu niistä työntekijöistä, joille yritys ajalla 1.6.-31.8.2020 maksaa palkkaa vähintään 2.500 euroa tai maksaa vuokratyövoimalle 4.500 euroa työntekijää kohden. Tuki on myönnetty yrityksen hakemuksesta.
Tuen saajan mahdollinen palautusvelvollisuus
Mikäli ravitsemisyritys on saanut edellä mainittua hyvitystä, tulee sen hyvityslain mukaan huomioida asia rajoituskautta (4.4.-31.5.2020) seuraavassa tilinpäätöksessä, eli tilinpäätöksessä, joka päättyy 31.5.2020 tai sen jälkeen. Hyvityslain 7.6 §:n mukaan:
”(..) Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, hyvityksenä suoritetaan enintään määrä, jolla rajoitusvelvoitteen aikana kertynyt tulos alittaa vertailuluvun perusteena olevia kuukausia vastaavan tuloksen vähennettynä toiminnan keskeytymisestä saadulla vakuutuskorvauksella (toteumaperusteinen rajoitus).”
Mitä palautusvelvollisuudella tarkoitetaan?
Hyvityslain mukaan hyvitystä voidaan siis suorittaa enintään se määrä, jolla rajoituskauden tulos alittaa vertailukauden tuloksen vähennettynä toiminnan keskeytymisestä saadulla vakuutuskorvauksella. Tässä kohdin on hyvä huomioida se, että vaikka hyvitystä on maksettu liikevaihdon menetyksen perusteella, niin hyvityksen mahdollisen takaisinmaksun tarkastelu perustuu ravitsemusliikkeen tuloksen muutokseen.
Tuen vaikutus tilinpäätökseen ja jakokelpoisten varojen laskentaan
Hyvityslain mukaan rajoituskauden ja vertailukauden tulokset määritetään noudattaen pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista koskevaa valtioneuvoston asetusta ja kirjanpitoasetusta soveltuvin osin. Kirjanpitolautakunta on omaehtoisessa lausunnossaan (2020/2005) todennut, että kyseisellä tuloksella tarkoitetaan ”Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -erän kanssa vastaavan tasoista tuloskäsitettä”.
Ravitsemusliikkeen tulee siis laatia tulos(laskelma) sekä rajoituskaudelta että vertailukaudelta ja selvittää, onko yhtiön tuloksen pienentyminen eli tappio ollut suurempi kuin saatu hyvitys sekä mahdollinen vakuutuskorvaus yhteensä. Se, mitä vertailukautta laskelmassa käytetään, tammi-helmikuuta 2020 vai huhti-toukokuuta 2019, riippuu siitä, kummalta kaudelta hyvitys on maksettu. Tämä selviää puolestaan viranomaisen (KEHA-keskus) päätöksestä. Laskelmat tulee laatia suoriteperusteisesti ja siinä tulee käyttää samoja jaksotus- ja arvostusperiaatteita kuin koko tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessä. Laadittavat laskelmat koskevat ainoastaan ravitsemistoimintaa. Mikäli yhtiöllä on myös muuta liiketoimintaa, tulee se jättää pois laskelmista. Nämä laskelmat tulee sisällyttää toimintarajoituksen hyvitystä koskevan liitetiedon liitetietotositteeseen.
Mikäli hyvitystä toiminnan rajoittamisesta sekä vakuutusyhtiön mahdollisesti maksamaa toiminnan keskeytyskorvausta on saatu enemmän kuin mitä ravitsemusliiketoiminnan tulos on heikentynyt, syntyy ravitsemusliikkeelle velvollisuus palauttaa saatu tuki ylimenevältä osalta. Hyvityslain mukaan palautus viranomaiselle on tehtävä ”viipymättä”. Ravitsemisyrityksen tulee sisällyttää tilinpäätöksen tarpeelliset liitetiedot sen toteamiseksi, että edellä mainittu rajoitus toteutuu.
Toteumaperusteisen rajoituksen toteutumisen selvittämisen lisäksi hyvityslain 14 §:n perusteella saadut tuet ja hyvitykset tulee ottaa huomioon myös yhtiön jakokelpoisten varojen laskennassa. Saatu uudelleen työllistämisen tuki ja toiminnan rajoittamisen perusteella maksettu hyvitys tulee vähentää jakokelpoisten varojen määrästä ja esittää tämä laskelma tilinpäätöksen liitetiedoissa. Voitonjaon rajoitus koskee kuitenkin vain sen tilikauden tilinpäätöstä, jolloin tukia on saatu. Sen sijaan epäselvää on, rajoittavatko saadut hyvitykset ja tuet esimerkiksi konserniavustuksen määrää tytäryhtiöltä emoyhtiölle.
Kirjanpitolautakunta on antanut omaehtoisessa lausunnossaan liitetietoesimerkkejä sekä hyvitysrajoitusten toteutumisesta että jakokelpoisen oman pääoman laskelmasta.
Ravitsemusliikkeiden koronatukien tilintarkastus
Hyvityslaki velvoittaa ravitsemusliikkeen lisäksi sen tilintarkastajaa. Lain mukaan hyvitystä saaneen yhtiön tilintarkastajan on annettava tilintarkastuskertomuksessaan tieto toteumaperusteisen rajoituksen toteutumisesta. Mikäli rajoitus ei ole toteutunut ja ravitsemisyritys ei ole tehnyt palautusta saamastaan tuesta viranomaiselle tilintarkastuskertomuksen antamiseen mennessä, on tilintarkastajan annettava asiasta tilintarkastuskertomuksessaan tilintarkastuslain 3 luvun 5 §:n 5 momentissa tarkoitettu huomautus.
Tilintarkastajan on tarkastettava edellä mainitut laskelmat rajoituksen toteutumisesta ja niiden oikeellisuus osana tilinpäätöksen tilintarkastusta ja sovellettava lähtökohtaisesti samoja tarkastustoimenpiteitä kuin muihinkin tilinpäätöseriin. Toteumaperusteisen rajoituksen laskelmien ja liitetietojen lisäksi tilintarkastajan tulee varmistaa, että yhtiö on huomioinut hyvityslain mukaan saadun uudelleen työllistämisen tuen ja toiminnan rajoittamisen perusteella saadun hyvityksen jakokelpoisen vapaan oman pääoman laskelman liitetiedossa. Jakokelpoisen oman pääoman ylittävä varojenjakopäätös johtaa lähtökohtaisesti tilintarkastajan huomautusvelvollisuuteen tilintarkastuskertomuksessa, vaikka sitä ei erikseen ohjeistuksessa mainita. Lisäksi tilintarkastajan on toimitettava huomautuksen sisältävä kertomus toimivaltaiselle viranomaiselle (KEHA) ilman aiheetonta viivytystä.
TEM:n ehdotus sääntelyn osittaisesta purkamisesta
Työ- ja elinkeinoministeriö on 3.11.2020 julkaissut esityksen laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain muuttamisesta. Tämän lakiesityksen keskeisin ehdotus on se, että lain tarkoittamilta pienyrityksiltä, jotka ovat saaneet hyvitystä toiminnan rajoittamisesta, poistuisi saatujen hyvitysten palautusvelvollisuus sekä velvollisuus hyvityslaissa tarkoitettujen liitetietojen esittämisestä. Pienyrityksen tulisi tilinpäätöksen liitetietona ilmoittaa, että se täyttää lakiesityksen mukaiset pienyrityksen edellytykset. Kyseisen lakiesityksen pienyrityksen rajat ovat seuraavat:
Liikevaihto tai taseen loppusumma enintään 10 miljoonaa euroa viimeisimmällä ennen kuluvan vuoden huhtikuun neljättä päivää päättyneellä tilikaudella.
Palveluksessa enintään 49 työntekijää 1 kohdassa tarkoitetulla tilikaudella.
Yritys on tämän lain nojalla tai muutoin saanut valtiontukea enintään 800 000 euroa yhteenlaskettuna kuluvalta ja edelliseltä kalenterivuodelta.
Mikäli pienyrityksen rajat ylittyisivät, tulisi yhtiön laatia tilinpäätös sekä selvitys toteumaperusteisen rajoituksen toteutumisesta nykyisen lain mukaisesti. Tilintarkastuksen osalta muutos tarkoittaisi sitä, että tilintarkastajan tulisi pienyhtiöiden kohdalla ottaa tilintarkastuskertomuksessa kantaa, toteutuvatko pienyrityksen edellytykset.
Lakisesityksen perusteella vaikuttaa siltä, että pienyrityksen edellytysten tarkastelu tapahtuisi yhtiökohtaisesti, eikä esimerkiksi konsernitasolla. Tämän tekstin kirjoitushetkellä lakiesitys on eduskuntakäsittelyssä. Lain mahdollisen voimaantulon päivämäärä ei vielä tässä vaiheessa ole tiedossa.
Valtionkonttori on avaamassa uuden rahoituskierroksen
Ravitsemisyrityksillä on mahdollisuus saada Valtionkonttorilta lisää kustannustukea. Kustannustuen uudelleenkäyttöönotto on eduskunnan käsittelyssä. Valtiokonttori vastaa haun toteutuksesta. Valtiokonttorin tavoitteena on avata haku yrityksille 21.12.2020, ja hakuaika jatkuisi helmikuun loppuun. Valtiokonttori tiedottaa tarkemmista aikatauluista. Haun avautumispäivä vahvistetaan 18.12.2020. Lisätietoja saat TEM:n ja Valtionkonttorin sivuilta.
Neuvoa tuen kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelyyn
Jos tuen kirjanpito- tai tilinpäätöskäsittely askarruttaa - ole minuun yhteydessä! Minulla on pitkä kokemus ravitsemisalan yritysten taloushallinnosta. Olemme avuksi jo tilinpäätöstä laatiessa, jotta ylimääräiseltä työltä tai ikäviltä yllätyksiltä on helppo välttyä. Tutustu myös tekstiimme avustusten kirjanpitokäsittelystä!
Ole minuun rohkeasti yhteydessä – soita, meilaa tai täytä tarjouspyyntölomake!
Antti Tuomola Partner, KHT antti.tuomola@hillaudit.fi
+358 40 547 6675