• Antti Tuomola

Osingonjako osakeyhtiön varojenjaon muotona

Teksti: Anna-Kreetta Pentti & Antti Tuomola

Osingonjako on yksi osakeyhtiölain mukainen varojenjakotapa, jossa yhtiön varoja jaetaan sen osakkeenomistajille. Osingonjako tulee perustua päätökseen, jossa on otettava huomioon osakeyhtiölain määrittelemät säännökset varojenjaolle. Lisäksi osingonjaossa on hyödyllistä ottaa huomioon osingonjaon vaikutukset osakkaiden verotukseen.


Mitä osinko on ja milloin osinkoa voidaan jakaa?

Osinko on osakkeenomistajille jaettava osuus yhtiön tuloksesta. Osingonjaon on perustuttava viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen, jonka on oltava tilintarkastettu, mikäli yhtiöllä on velvollisuus valita tilintarkastaja. Yhtiö voi jakaa varoja osingonjaolla sen jakokelpoisen vapaan oman pääoman puitteissa. Jakokelpoinen määrä ei kuitenkaan aina ole täysin sama kuin vapaa oma pääoma yhteensä. Jakokelpoisia varoja laskettaessa voi tulla vähennettäväksi esimerkiksi pääomalainan kuluksi kirjaamattomat korot, aktivoidut kehittämismenot tai avustusten jakokelvoton osuus.


Osingonjaosta päätetään yhtiökokouksessa perustuen hallituksen esitykseen varojen jaosta. Yhtiökokous ei lain mukaan voi päätöksellään jakaa enempää varoja kuin hallitus on esittänyt.


Osingonjaossa tulee ottaa huomioon taloudellisen aseman muutokset tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. Laissa lisäksi säädetään, että varojen jakoa määriteltäessä on otettava huomioon yhtiön maksukyky. Vaikka varoja olisi mahdollista jakaa jakokelpoisen oman pääoman puitteissa, varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.


Vähemmistöosakkaat voivat vaatia jaettavaksi ainakin puolet tilikauden voitosta, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät määrät. Varsinaisessa yhtiökokouksessa ennen voiton käyttämistä koskevan päätöksen tekemistä osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, voivat vaatia varojenjakoa. Vähemmistöosakkaat eivät kuitenkaan voi vaatia jaettavaksi yli 8 prosenttia yhtiön omasta pääomasta.


Osingon verotuksesta

Henkilön osinkona saamista tuloista tulee maksaa veroja. Osinkotulojen verotus eroaa riippuen, onko osinko saatu listatusta vai listaamattomasta osakeyhtiöstä. Pörssiyhtiöstä eli listatusta yhtiöstä saatu osinko verotetaan tällä hetkellä 85 % veronalaisena pääomatulona ja osingoista 15 % on verotonta tuloa.

Julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä eli listaamattomasta yhtiöstä henkilön saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja/tai ansiotulo-osinkoon. Lisäksi osa osingosta on verotonta tuloa. Jako pääoma- ja ansiotulon sekä verovapaan välillä perustuu yhtiön osakkeen matemaattiseen arvoon. Matemaattinen arvo saadaan siten, että yhtiön varoista vähennetään sen velat ja saatu erotus eli nettovarallisuus jaetaan yhtiön osakkeiden lukumäärällä. Verottajan laskeman osakkeen matemaattisen arvon voi tarkistaa yhtiön viimeisimmästä verotuspäätöksestä.


Nettovarallisuus / Osakkeiden lukumäärä = Osakkeen matemaattinen arvo


Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotus

1. Jos yhtiöstä henkilön saama osingon määrä on enintään 8 % matemaattisesta arvosta, tulee verotuksen osalta kyseeseen pääomatulovero.


Tällöin osakaskohtaisesti verotus tapahtuu seuraavasti:

  • Kun pääomatulo-osinko on enintään 150 000 euroa, verotetaan osingosta 25 % veronalaisena pääomatulona ja loput osingosta eli 75 % on verotonta tuloa.

  • Kun pääomatulo-osinkoa maksetaan yli 150 000 euroa, tämän ylimenevä osuus verotetaan 85 % pääomatulona ja 15 % on verotonta tuloa.

Kaikki samana vuonna osakkaan saamat listaamattomien yhtiöiden osingot lasketaan yhteen ja veroa maksetaan tuon yhteissumman perusteella yllä mainitulla tavalla.


2. Jos yhdestä yhtiöstä saama osinko on yli 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, yli menevä osa verotetaan ansiotulo-osinkona. Ansiotulona verotettavasta osingosta 75 % on veronalaista ansiotuloa ja 25 % on verotonta tuloa.


Henkilön saaman osingon verotukseen vaikuttaa siis huomattavasti se, miten suuri jaettavan osingon määrä on yhtiön osakkeen matemaattiseen arvoon nähden.


Listaamattomien yhtiöiden välillä jaettu osinko on kuitenkin saajayhtiölle verovapaata.


Palkkaa vai osinkoa?

Yrittäjäosakkaan valinta palkan ja osingon välillä on osakkaan verosuunnittelun perusta. Yrittäjän kannattaakin miettiä, miten hän saa parhaan verohyödyn jakaessaan yrityksestä varoja itselleen. Verotuksen kokonaisuutta on hyvä miettiä sekä verovuosittain että myös pidemmällä aikajänteellä. Pitkällä aikavälillä kokonaisverotasoon vaikuttaa merkittävästi se, että yhtiöön jätetyt varat kasvattavat yhtiön nettovarallisuutta ja mahdollistavat näin ollen tulevina vuosina suuremman pääomatulo-osingon (osinko enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta) vuosittain.


Kuinka paljon osakkaan siis kannattaa nostaa palkkaa, osinkoa vai molempia? Kysymykseen ei voida vastata täysin yksiselitteisesti. Arvioitaessa palkanmaksun ja osingonjaon verotuksellista edullisuutta, laskelmissa on hyvä ottaa huomioon kokonaisuutena yhtiön ja osakkaan henkilökohtainen verotus. Osakkaan on hyvä ottaa huomioon ainakin yhtiön nettovarallisuuden suuruus, joka vaikuttaa kuinka paljon voi nostaa osinkoa matalammalla veroprosentilla ns. huojennettua osinkoa. Lisäksi on tärkeä huomioida osakkaiden määrä yhtiössä sekä se, onko osakas TYEL- vai YEL-vakuutettu. Usein ajatellaan, että listaamattomasta osakeyhtiöstä kannattaa nostaa osinkoa vähintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, jolloin verotus on matalampaa.


Tärkeä huomio tämän kysymyksen pohtimisessa on myös se, että palkka on yhtiön tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno, mikä vaikuttaa näin ollen yhtiön verotettavaan tuloon. Osingonjako sen sijaan maksetaan yhteisöveron maksamisen jälkeen eikä näin ollen pienennä yhtiön verotettavaa tuloa.

Keskustelemme mielellämme aiheesta lisää, ota yhteyttä!

Anna-Kreetta Pentti Audit Manager, KTM

+358 40 554 8845

anna-kreetta.pentti@hillaudit.fi





Antti Tuomola

Partner, KHT +358 40 547 6675

antti.tuomola@hillaudit.fi