Konserni muodostaa taloudellisen kokonaisuuden, jossa emoyrityksellä on määräysvalta. Emoyrityksen laatiman konsernitilinpäätöksen ensisijaisena tavoitteena on antaa oikea ja riittävä kuva konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta siten kuin konserniyrityksistä muodostuisi yksi kirjanpitovelvollinen.
Pienkonsernin ei tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä
Konsernisuhteen olennainen tunnusmerkki on määräysvalta. Käytännössä tämä merkitsee emoyrityksen mahdollisuutta ohjata konserniin kuuluvien yritysten toimintaa sekä päätöksentekoa, koko konsernin etua ja tavoitteita silmällä pitäen.
Vuonna 2016 EU:n direktiivi toi helpotuksen pienkonsernien taloushallinnolliseen taakkaan, kun pienkonsernin rajoja muutettiin sekä emoyrityksen osingonjaosta aiheutuva laadintavelvollisuus poistettiin osakeyhtiölaista. Kirjanpitolaissa pienkonsernilla tarkoitetaan konsernia, jossa ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta:
liikevaihto 12,0 M€
tase 6,0 M€
tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.
Raja-arvojen ylittyminen määritellään konserniyritysten yhteenlaskettujen lukujen perusteella emoyhtiön tilinpäätöspäivänä.
Vapaaehtoinen konsernitilinpäätös suositeltavaa monissa tilanteissa
Pienenkin konsernin emoyhtiö voi halutessaan laatia konsernitilinpäätöksen. Yritystoiminnassa tuleekin usein eteen tilanteita, joissa vapaaehtoinen laatiminen on hyvin suositeltavaa. Konsernitilinpäätös antaa tilinpäätöksen lukijoille kokonaisnäkemyksen konsernin taloudellisesta toiminnasta. Lukijakuntaan kuuluvat ainakin yhtiön johto, sen omistajat sekä mahdolliset rahoittajat (esim. rahoituslaitokset) ja sijoittajat.
Erityisesti kasvavan liiketoiminnan emoyhtiön kannattaa harkita vakavasti konsernitilinpäätöksen laatimista. Jo kolmesta toimivasta osakeyhtiöstä muodostuvassa konsernissa yhtiöiden tilinpäätökset eivät yhdessä mahdollista selkeän kuvan saamista konsernin taloudellisesta tilanteesta – missä ollaan ja mihin suuntaan ollaan menossa.
Säätiöiden tilinpäätösvaatimukset tiukemmat
Aivan oma lukunsa tässä kokonaisuudessa ovat säätiöt. Konsernit, joiden emoyhteisönä toimii säätiö, ovat velvollisia käytännössä aina laatimaan konsernitilinpäätöksen koostaan riippumatta.
Velvollisuuden taustalla on mm. se, ettei säätiöillä ole omistajia eikä esimerkiksi osakeyhtiön kaltaista omistajavalvontaa. Lain tavoitteena on myös lähipiiriä koskevien rajoitusten noudattamisen edistäminen sekä säätiön toiminnan tehokkuuden arvioinnin parantuminen. Konsernitilinpäätös parantaa säätiön tilinpäätöksen antamaa kuvaa sen toiminnan tuloksesta sekä parantaa tehokkuuden arviointia.
Vapaaehtoisesti laadittuja konsernitilinpäätöksiä tarvitaan
Tilinpäätöksen tärkein tehtävä on antaa lukijalle oikea kuva kohteesta. Tässä konsernitilinpäätöksellä on edelleenkin keskeinen rooli. Jos konsernirakenne on kuitenkin niin yksinkertainen, että konsernista laadittava tilinpäätös ei tuo informatiivista lisäarvoa lukijalle, ei sitä tietenkään missään nimessä kannata laatia. Kirjanpitolain vuonna 2016 tapahtunut uudistus olikin merkittävä ja oikea muutos turhan työn vähentämiseksi.
Vaikka monet konsernit jäävätkin lain puolesta konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden ulkopuolelle, tarvitsemme edelleen vapaaehtoisesti laadittuja pienkonsernien konsernitilinpäätöksiä monitahoisen päätöksenteon tueksi. Tässä tärkeässä osassa on konsernitilinpäätöksen laatimisen hallitsevat osaajat.
Teksti on julkaistu alunperin Suomen Tilintarkastajien blogissa.